Stevia on täysin kaloriton makeutusaine ja sopii täten oivallisesti kaikille laihduttajille, karppaajille ja diabeetikoille. Nyt, pitkän odotuksen jälkeen, stevia on saanut elintarvikeviraston täyden hyväksynnän ja sen käyttö muun muassa virvoitusjuomissa on ollut sallittua Euroopan Unionissa 2.12.2011 lähtien.
Stevia-kasvisukuun kuuluu jopa noin 240 eri kasvia, joista makeutusainetta saadaan Stevia rebaudiana -kasvista. Nimensä kasvisuku on saanut espanjalaisen kasvitieteilijä Pedro Jaime Esteven mukaan. Pidempi nimitys makeutusaineelle on stevioliglykosidit – itse kasvi tunnetaan myös nimellä makealehti.
Mihin Steviaa käytetään?
Makeuttaja on huimat 300 kertaa sokeria makeampaa. Luonnonvaraisena kasvia esiintyy oikeastaan lähinnä vain Paraguayssa, mutta sitä viljellään laajalti Uruguayssa, Brasiliassa, Israelissa, Thaimaassa ja Kiinassa. Vaikka Euroopan Unionissa makeutusaineen käyttö on nyt vasta yleistymässä, on steviaa käytetty mm. Japanissa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa jo vuosikymmeniä.
Stevioliglykosidit lasketaan EU:n lainsäädännön mukaan lisäaineiksi, ja niille on oma E-koodikin (E960). Makeutusaineen käytön uskotaan kuitenkin lisääntyvän, sillä aikaansaadut tuotteet ovat perinteistä kevyempiä ja luonnollisemman makuisia. Etenkin virvoitusjuomissa stevian käytön uskotaan lisääntyvän jatkossa.
Laaja-alaisten testien perusteella voidaan todeta, että stevialla ei ollut yhteyttä syöpään. Aineen sisältämätät aineet eivät ole siis tutkimusten mukaan karsinogeenisiä tai genotoksisia. Erittäin korkeat annokset ovat aiheuttaneet jyrsijöille DNA-vaurioita, mutta päivittäisessäkään käytössä hillityt määrät eivät aiheuta terveydelle haittaa.
Koska aineena glukosidit ja steviosidit ovat täysin kalorittomia, ovat ne oiva vaihtoehto laihduttajalle ja diabeetikolle. Kaloritonta stevia-makeutusainetta voi ostaa suoraan verkkokaupasta. Sen on osoitettu tutkimuksissa parantavan ihon kosteutumista ja pehmentävän ihoa.
Vertaa aspartaamiin
Aspartaami on vuosien saatossa saanut erittäin huonon maineen – ja ehkä jopa syystäkin. Aspartaamia käytetään runsaasti makeutusaineena juuri sokerittomissa ja kalorittomissa tuotteissa kuten limsoissa. Tutkimusten mukaan aspartaami ei aiheuta rajoitetussa käytössä terveydelle haittaa. Elimistössä aspartaami kuitenkin hajoaa metanoliksi, fenyylialaniiniksi ja asparagiinihapoksi, joista viimeinen on suurina annoksina neurotoksinen. Lisäksi metanoli hapettuu elimistössä formaldehydiksi ja siitä edelleen muurahaishapoksi, joka teoriassa saattaa pitkällä aikavälillä kerääntyä elimistöön. Aihetta on tutkittu vain rajallisesti – ja tutkimusten objektiivisuudesta on vaikea sanoa mitään. Esimerkiksi japanilainen Ajinomoto, suuri aspartaamivalmistaja, rahoitti tutkimuksen, jossa todettiin että aspartaamista saatavat määrät ovat niin pieniä, että ne ovat olemattomia verrattuna muun ravinnon sisältämiin asparagiinihappoiin, metanoliin ja fenyylialaniiniin.
Suomessa Evira on painottanut, että käyttö suositusten rajoissa on turvallista.
“European Journal of Clinical Nutritionissa vuonna 2008 julkaistu artikkeli aspartaamin ja sen hajoamistuotteiden aineenvaihduntateistä toteaa, että aspartaamin käyttö suurilla annoksilla saattaa liittyä joidenkin psykiatristen sairauksien syntyyn, ja suosittelee asian selvittämiseksi perinpohjaisia jatkotutkimuksia.” – Wikipedia: Aspartaami
Hyväksyttävä päiväsaanti on 40 milligrammaa painokiloa kohden. 2000-luvulla aspartaamin on väitetty mm. rottatesteissä liittyvän syöpään. Mitään lopullista arviota aspartaamin haittavaikutuksista ei olla saatu.
Stevian ostaminen netistä
Stevia kestää kuumennusta paljon paremmin kuin aspartaami, joten sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös ruoanlaitossa. Stevia soveltuukin makeutusaineeksi myös haudutusta ja uunissa oloa vaativiin ruokalajeihin. Stevia kestää pakastusta samaan tapaan kuin sokerikin. Uusia tuotteita ovat mm. stevia-kiteet ja jauheet. Käytössä tulee kuitenkin muistaa, että stevia on sokeria kevempää ja täten painojen kanssa tulee olla tarkkana.
